Marraskuun kohdalla oli kalenteriin ruksattu iso raksi. 10 päivää Filippiineillä. Pari päivää Manilassa(pääkaupunki), pari päivää Cebussa(Hubikeskus lennoille) ja loput viisi päivää sukelluskeskus Boracayalla.
Matkaan lähdettiin sinivalkoisin siivin, sillä torstai aamuna tapasin metro-asemalla Jarin ja tästä matka jatkui kohti lentokenttää ja budjettiterminaalia. Jarille ja allekirjoittaneelle Filippiinit olivat täysin uusi juttu ja kuultujen juttujen perusteella melkoinen paratiisi. Eli odotukset olivat korkealla.
Matka taittui Cebu Pacifin koneella joutuisasti(3,5) tuntia. Toki matkaa helpotti myös se, että lento oli aamulla ja edellisiltana piti käydä moikkaamassa vaihtarikamuja muutaman bissen säestyksellä. Eli koneeseen, silmät kiinni ja voila teleportaatio Manilaan oli suoritettu. Helppo nakki.
Edessä oli käteisnosto(yksi euro vastasi suunnilleen 70 pesoa) ja taksi alle. Ja suunnaksi tapaamispaikka, jossa ottaisimme kyytiin reissumme kolmannen jäsenen Grantin. Mies löytyikin helposti ja pääsimme majoituksen hakuun.
Majapaikka löytyi Ermite nimiseltä alueelta,jossa sijaitsi kaikki halvat huvitukset. Oli hostellia, ravintelia ja muita juottoloita. Niinpä otimme agilen moovin käyttöön ja yks kaks löysimme itsemme scandiravintolasta. Ruokalistalta löytyi niin pyttipannua, lihapullia kuin nuuskaa. Jälkimmäinen lämmitti suuresti Jarin sydäntä. Mies oli suuri nuuskan ystävä ja kun Singaporen tulli oli takavarikoinut miehen tuliaiset aikoinaan, oli nikotiinin tuskat polttavat. Niinpä helpotus oli suuri :). Muutenkin mesta oli rempseän oloinen ja saatiin kuulla muutaman San Miguelin ohella pohjoisen tilanteita.
Loppuilta meni paikkoihin tutustuessa ja paikallista Hobit Housea etsiessä. Lonely Planet nimittäin kertoili paikasta, jossa kääpiöt(vertikaalisesti vajavaiset) tarjoilisivat ruokaa ja juomaa. Ja kyllä, ravintola oli tehty täysin Lord Of The Ringsin teeman mukaisesti. Pääsimme sukeltamaan keskimaan ihmeisiin. Erikoisuutena myös juomalistalta löytynyt Lapin kulta olut :)
Seuraavana aamuna heräsimme kukonlaulun aikaan ja suuntasimme kohti Manilan suurinta nähtävyyttä: Intromurasta. Tämä espanjalaisten rakentama linnoitus oli kokenut kovia niin kolonisaatiosodista toiseen maailman sotaan. Sen isäntinä olivat olleet niin englantilaiset, japanilaiset kuin jenkitkin. Ja olihan se hieno. Arkkitehtuuri oli suoraan espanjalaista ja välillä tuntui, että sitä ollaan takaisin Madridissa. Vanhoja kirkkoja, taloja ja linnoituksia. Ja päivähän siinä vierähti paikkoja katsastellen.
Näin yleissivistävänä blogina voineen todeta, että Filippiineillä pääuskonto on katolilaisuus.Se on ainoa Aasian maa, jossa kristinusko on vallitseva uskonto. Ja se todella näkyy jokapäiväisessä elämässä. Asukkaat polveutuvat espanjalaisista ja näyttävät latinoilta, joskin heissä on myös selviä Aasian kansojen piirteitä. Varsinkin naiset ovat todella upeita ja eksoottisia kaunottaria. Ja luonteeltaan ovat erittäin ystävällisiä ja puheliaita.
Intromurosta siirryttiin Coconut Palaceen. Kyseinen rakennus oli rakennettu Paavin vierailua varten. Paikallinen yksinvaltias(lue diktaattori) halusi tehdä Paaviin vaikutuksen ja rakentaa pamautti 30 miljoonan kämpän keskelle Manilaan. Paha vain kun suurin osa kansasta elää köyhyysrajan alapuolella ja kärsii pahasta nälänhädästä. Noh Paavi kyykytti ko. hallitsijaa ja ei sitten saapunutkaan paikalle. Nyt kämppä on turistinähtävyys ja siellä vihitään myös pariskuntia naimisiin tuntuvaa korvausta kohtaan. Kartano on muuten rakennettu mm. simpukoista, bambusta ja muista harvinaisista rakennusaineista. Laitan kuvia myöhemmin.
Illasta oli siirtyminen kohti Cebua.Filppareilla ainoa tapa matkustaa on lentäminen. Tämä johtuu luonnollisesti siitä syystä, että koko maa on yhtä saaristoa. Laivalla träveläykseen menee monta päivää. Siispä rutkasti lentoja alle ja matkaan mars. Allekirjoittaneelle lentoja siunaantui 6 kappaletta, josta yksi jäi käyttämättä(kokonaissumma lennoille: 150 euroa). Paikallisten lentojen hinta oli n.20 euroa :). Näillä hinnoilla sitä voisi myös Suomessa lentää. To be continue...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti