Kuuluisat Petronasin Twin Towerit. Kaverina poseeraa Jens.
Batu Caves, Kuola Lumbur.Ollaan juuri tultu 272 porrasta ylös.
Batu Caves sisältä.
Auringon valoa luolaan.
Hindu Temppeleitä Batu Cavesilla.
After trävelläykset paikallisessa italialaisessa raflassa. Kuvassa Michal, Allekirjoittanut ja Philip.
Tiger olut ja keräilyharvinaisuus pullo.
Illastelua Kuola Lumporissa.
Hassuttelua Kuola Lumporissa...
Näkymät KL towerista.
Samaa rataa
What is this? No kanahan se....
Vaihtarit valmiina Kuola Lumpurin valloitukseen..
Ride with style. Bussi oli luokkaa makuuvaunu.
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
First month in Singapore(pictures)
Tästä lähdettiin(Hong Kongin lentokenttä)
Singaporen hallinnon keskus(uusi ja vanha parlamentti)
Sentosa Beachilta
Ensimmäinen luento. Vielä on hymy herkässä(Kuvassa Philip ja Ilkka)
Asuntomme Idässä(Spottiswoode Park 107)
Näkymät pihalle
Isänmaallisena Singaporen asukkaina laitoimme maan lipun roikkumaan olohuoneen ikkunasta. Kuvassa asukas Jarno
Ps. Nyt löytyi keino ohittaa hidas lataaminen, mutta totta kai vinot kuvat pysyvät väärinpäin :). Joten vieläkin joutuu säätään...
Singaporen hallinnon keskus(uusi ja vanha parlamentti)
Sentosa Beachilta
Ensimmäinen luento. Vielä on hymy herkässä(Kuvassa Philip ja Ilkka)
Asuntomme Idässä(Spottiswoode Park 107)
Näkymät pihalle
Isänmaallisena Singaporen asukkaina laitoimme maan lipun roikkumaan olohuoneen ikkunasta. Kuvassa asukas Jarno
Paikallinen Tai Chi(tai vastaava) mietiskelyalue asuntomme takapihalla
Singaporen vanhin kristillinen kirkko(Armenialaista alkuperää)
Kuuluisa Raffles Hotel. Täällä keksittiin se aito ja alkuperäinen Singapore Sling- drinkki
Singaporen keskusta
Paikallista katutaidetta
Mailmanpyörä, josta on kohtuu hyvät näkymät Singaporen keskustaan. Rokkaa varsinkin yöllä.
Lisää Singaporea
Odottavan aika on pitkä. Rekisteröinti päivä.
Ps. Nyt löytyi keino ohittaa hidas lataaminen, mutta totta kai vinot kuvat pysyvät väärinpäin :). Joten vieläkin joutuu säätään...
tiistai 8. syyskuuta 2009
Full Moon Party, Thailand
Olimme kovasti kuulleet huhuja maailman kovimmista bileistä, jotka syntyivät vain kerran kuukaudessa täyden kuun aikaan. Tällöin jokainen itseään kunnioittava trävelleri vaeltaisi Koh Phanganiin Thaimaaseen. Tämä massiivinen tapahtuma kerää parhaimmillaan 20.000 bilettäjää. Myöskin matkaraamattu Lonely Planet on noteraanut eventin, joten selvää oli että sitä EI voi missata. Maksoi mitä maksoi.
Keskiviikko iltana allekirjoittanut suunnisti kohti Changin lentokenttää ja budjettiterminaalia. Tiger Airways tarjosi menopaluun 60 eurolla Phukettiin, josta tarkoitus oli vuokrata minibussi Don Sakiin(Satamakaupunki). Ensimmäinen ilta vietettiinkin Phuketissa, sillä osalla porukasta oli vielä koulua keskiviikkona(ja toki lennot olivat huomattavasti halvemmat keskiviikkona). Phuket oli kyllä melkoinen turistirysä. ”Mister, massage, Tuk-Tuk ja suit” -huudot saivat jo raivon partaalle. Mutta kaikesta selvisi hymyilemällä ja sanomalla no thanks. Ja paras keino oli sivuuttaa kaikki tyynesti ja kävelemällä robottimaisesti ohi. Hintataso oli ilahduttavasti alhainen vaikkakin kokeneemmat kehäketut osaavat tingata kaikki puoleen hintaan. Ja totta kai heti kun astut kauemmaksi keskustassa niin hinnat tippuu.
Aamulla taksi alle ja noutamaan muut lentokentältä. Minibussi kuiskineen päivineen kustansi n. 12 euroa per kärsä. Matkaa Don Sakiin n.3,5 tuntia. Matkan varrella pysähdyttiin pariin otteeseen syömään ja juomaan. Paras setti oli jossain takamailla, jossa kuski halusi aterioida. Paikkaa vartio ketjussa oleva apina(kumma kyllä vaikka koiriakin löytyy vaikka hyrä mycket). Apina popsi ilolla pähkinöitä ja hauskuutti seuruettamme erilaisilla tempuilla. Se siitä vartioinnista. Paikasta löytyi myös paikallista olutta, hedelmä, joka maistui muffinssille sekä ”sekatavarakauppa”, josta löytyi vaikka ja mitä. Ai niin, seurueemme koostui kahdesta jenkistä(Pierce ja Grant), kämpiksemme (Philip) sekä totta kai minä ja Ilkka. Näistä Grant oli ennalta tuntematon tapaus. Ja täytyy myöntää, että herra oli melko tapaus. Voitte kuvitella sällin, joka on juonut n määrää red bullia, niellyt pari essoa ja käy muutamalla sadalla duracellilla. Eikä muuten ole ihme, että kaveri harrastaa kaikkea extreme-urheilua :)
Don Sakissa vaihdoimme bussin laivaan. Matkaa Koh Samuin saarelle(Koh Penangin vieressä), oli noin 25 kilometriä. Tässä vaiheessa väsy iski ja yks kaks olimme jo perillä. Olimme joutuneet teleportaation uhriksi. Laivasta poistuessa hyyenat (tuk-tuk, taksi ja muut veijarit) hyökkäsivät kohteeksi. ”Mistaar, taxi, tuk-tuk, special price for you my friend”. Just joo, kävelet sata metriä ja kaikki hinnat alentuu puoleen. Turisteilta rahat pois. Vaan pitäähän paikallisten saada ruokaa pöydälle niin ymmärtää tuon ukottamisen. Lopulta päästiin sopuun hinnasta ja pääsimme toisen yön kohteeseen Chawengin rantakohteeseen.
Lonely Planet neuvoi yöpymään Koh Samuilla Full Moonin aikaan, sillä pienen pieni Koh Penang olisi bileiden aikaan buukattu täysin umpeen. Ja Koh Samuilta meni pikaveneellä n. 25 minuuttia mennä viereiselle saarelle. Chaweng on saaren ainoa kohde, jos mielessä on rantalöhöilyä, shoppailua, hyviä ravintoloita ja pubeja. Muut rannat ovat pieniä rauhallisia perhepaikkoja.
Chawengissa söimme erittäin maittavan ja paikallisen mittakaavan mukaan erittäin kalliin aterian(8 euroa). Tämän jälkeen kaupasta muutama paikallinen olut sekä naisellisia Bacardi Breezereita(kerrankin oli halpaa kuin saippua). Näiden tuhoamisen jälkeen matkamme suuntasi suurimpaan Reggea baariin, mikä Aasian maille on pystytetty. Bob Marleyn, biljardin ja hyvien vibojen saattelemana kävimme hyvin ansaitulle levolle.
To be continued...
Keskiviikko iltana allekirjoittanut suunnisti kohti Changin lentokenttää ja budjettiterminaalia. Tiger Airways tarjosi menopaluun 60 eurolla Phukettiin, josta tarkoitus oli vuokrata minibussi Don Sakiin(Satamakaupunki). Ensimmäinen ilta vietettiinkin Phuketissa, sillä osalla porukasta oli vielä koulua keskiviikkona(ja toki lennot olivat huomattavasti halvemmat keskiviikkona). Phuket oli kyllä melkoinen turistirysä. ”Mister, massage, Tuk-Tuk ja suit” -huudot saivat jo raivon partaalle. Mutta kaikesta selvisi hymyilemällä ja sanomalla no thanks. Ja paras keino oli sivuuttaa kaikki tyynesti ja kävelemällä robottimaisesti ohi. Hintataso oli ilahduttavasti alhainen vaikkakin kokeneemmat kehäketut osaavat tingata kaikki puoleen hintaan. Ja totta kai heti kun astut kauemmaksi keskustassa niin hinnat tippuu.
Aamulla taksi alle ja noutamaan muut lentokentältä. Minibussi kuiskineen päivineen kustansi n. 12 euroa per kärsä. Matkaa Don Sakiin n.3,5 tuntia. Matkan varrella pysähdyttiin pariin otteeseen syömään ja juomaan. Paras setti oli jossain takamailla, jossa kuski halusi aterioida. Paikkaa vartio ketjussa oleva apina(kumma kyllä vaikka koiriakin löytyy vaikka hyrä mycket). Apina popsi ilolla pähkinöitä ja hauskuutti seuruettamme erilaisilla tempuilla. Se siitä vartioinnista. Paikasta löytyi myös paikallista olutta, hedelmä, joka maistui muffinssille sekä ”sekatavarakauppa”, josta löytyi vaikka ja mitä. Ai niin, seurueemme koostui kahdesta jenkistä(Pierce ja Grant), kämpiksemme (Philip) sekä totta kai minä ja Ilkka. Näistä Grant oli ennalta tuntematon tapaus. Ja täytyy myöntää, että herra oli melko tapaus. Voitte kuvitella sällin, joka on juonut n määrää red bullia, niellyt pari essoa ja käy muutamalla sadalla duracellilla. Eikä muuten ole ihme, että kaveri harrastaa kaikkea extreme-urheilua :)
Don Sakissa vaihdoimme bussin laivaan. Matkaa Koh Samuin saarelle(Koh Penangin vieressä), oli noin 25 kilometriä. Tässä vaiheessa väsy iski ja yks kaks olimme jo perillä. Olimme joutuneet teleportaation uhriksi. Laivasta poistuessa hyyenat (tuk-tuk, taksi ja muut veijarit) hyökkäsivät kohteeksi. ”Mistaar, taxi, tuk-tuk, special price for you my friend”. Just joo, kävelet sata metriä ja kaikki hinnat alentuu puoleen. Turisteilta rahat pois. Vaan pitäähän paikallisten saada ruokaa pöydälle niin ymmärtää tuon ukottamisen. Lopulta päästiin sopuun hinnasta ja pääsimme toisen yön kohteeseen Chawengin rantakohteeseen.
Lonely Planet neuvoi yöpymään Koh Samuilla Full Moonin aikaan, sillä pienen pieni Koh Penang olisi bileiden aikaan buukattu täysin umpeen. Ja Koh Samuilta meni pikaveneellä n. 25 minuuttia mennä viereiselle saarelle. Chaweng on saaren ainoa kohde, jos mielessä on rantalöhöilyä, shoppailua, hyviä ravintoloita ja pubeja. Muut rannat ovat pieniä rauhallisia perhepaikkoja.
Chawengissa söimme erittäin maittavan ja paikallisen mittakaavan mukaan erittäin kalliin aterian(8 euroa). Tämän jälkeen kaupasta muutama paikallinen olut sekä naisellisia Bacardi Breezereita(kerrankin oli halpaa kuin saippua). Näiden tuhoamisen jälkeen matkamme suuntasi suurimpaan Reggea baariin, mikä Aasian maille on pystytetty. Bob Marleyn, biljardin ja hyvien vibojen saattelemana kävimme hyvin ansaitulle levolle.
To be continued...
Tilaa:
Kommentit (Atom)





























